Linnunlaulu Konnevedeltä Luonnonperintösäätiölle

Luonnonperintösäätiö sai Konneveden itäosasta neljännen suojelualueen Keski-Suomeen, kun Samuli Hintikka möi yli seitsemän hehtaarin perintömetsänsä säätiölle.

Konneveden Kärkkäiskylän Papulammien väliseltä kannakselta itäkoilliseen kohoava Linnunlaulun metsä on enimmäkseen kuusivaltaista kangasmetsää, vanhimmillaan yli satavuotiasta. Kuivemmalla kankaalla on paikoin valtapuuna mänty. Maasto on osin hyvin kivikkoista, eikä metsä siksi ole kovin järeää, vaikka on vanhaa ja koskematonta.

Lehtipuut monipuolistavat Linnunlaulun metsää. Koivua ja haapaa kasvaa sekapuuna metsän länsipäässä, Papulammit yhdistävässä puronotkossa, jossa metsä on aarniomaista lehtoa. Erityisen runsaasti lehtipuita kasvaa metsän itäisimmässä osassa. Siellä onkin tavattu merkkejä liito-oravan oleskelusta.

Samuli Hintikka tuntee metsän historian yli sadan vuoden takaa. 1900-luvun alussa alueella riehui metsäpalo, jonka jäljiltä on vieläkin näkyvissä palokantoja ja -koroja. Kolmannesta metsästä ei ole lainkaan käsitelty tulipalon jälkeen. Paloalueille luontaisesti syntyneet metsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita.

Linnunlaulu on Samuli Hintikan ja hänen vaimonsa Marjan metsälle antama nimi, jonka Luonnonperintösäätiö säilyttää suojelualueen nimenä. Linnunlaulu sijaitsee Vaasan ja Kuopion välisen vanhan kantatien molemmin puolin. Tie on lähes poistunut käytöstä ja hiljenemässä Hytölän kyläläisten kävelyreitiksi.

Linnunlaulu on Luonnonperintösäätiön 43. suojelualue ja neljäs Keski-Suomessa.

Kuva: Olavi Virtanen.

Metsäkaupat