Moni-ilmeinen Kruununmaan tila Alavuden Isonevalta siirtyi Luonnonperintösäätiön omistukseen elokuun lopussa. Tilan ostoon tarvittavat varat on saatu Luonnonperintösäätiön ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin suokampanjakeräyksellä.

Kruununmaan suo on avonaista nevaa ja matalapuista rämettä, jonka pintaa kirjovat hillakasvustot, suokukat, juolukat ja suopursut sekä paikoin vehreät saramättäät. Tilan pohjoisreunassa avosuo vaihtuu hienoksi vanhaksi metsäksi, joka on säästynyt hakkuilta. Metsässä kasvaa iäkkäitä mäntyjä ja sieltä löytyy kolo- ja lahopuita. Alue on kokonaan ojittamaton, myös suonlaide, mikä on näillä main harvinaista.

Kruununmaa hankittiin Terttu ja Esko Rajalalta, jotka olivat ostaneet sen Metsähallitukselta nimenomaan suojelumielessä.

− Yritimme saada paikan suojeltua Metso-ohjelman kautta yksityisenä suojelualueena. Kävi kuitenkin ilmi, että jonot olivat pitkiä, isot kohteet laitettiin etusijalle ja rahoituksen supistamisen takia kaikki arvokohteetkaan eivät välttämättä saisi myönteistä päätöstä. Halusimme kuitenkin rauhoitusasian etenevän ripeästi ja siksi päätimme ottaa yhteyttä Luonnonperintösäätiöön, Terttu Rajala kertoo.

Kaupat kahdeksan hehtaarin tilasta syntyivät nopeasti ja Luonnonperintösäätiö hakee Kruununmaalle − kuten muillekin alueilleen − pysyvää suojelua luonnonsuojelulain nojalla. Rajaloiden, Luonnonperintösäätiön ja Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin toiveena on, että Kruununmaan suojelu varmistaa koko laajan Isonevan alueen säilymisen luonnontilaisena, vapaana turpeennostosta ja ojituksista.

− Luonnontilaisena säilymistä varmistavat myös Isonevalla elävät uhanlaiset perhoset, suovenhokas ja luumittari, jotka havaittiin nevalla kuluneena kesänä, Rajala toteaa.

Suojelusoita kaivataan myös Etelä-Pohjanmaalta

Kruununmaan suojeluneuvotteluissa mukana ollut Suomen Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirisihteeri Teemu Tuovinen toteaa, että suojeluun ostettavaksi tarjotaan lähinnä soita Keski-Pohjanmaan tietyiltä alueilta. Sen sijaan eteläpohjalaisia monimuotoisia suokohteita kaivattaisiin, sillä niitä ei ole juuri saatu suojeltua.

Tuovinen toteaa, että koska valtion soidensuojeluohjelma vesittyi, on Luonnonperintösäätiö tällä hetkellä käytännössä ainut taho, joka pystyy maksamaan suojeluun tarjottavista soista käyvän hinnan.

− Suojelualueiden myyminen on ihan tavallista kaupankäyntiä, vaikka luontoarvot eivät maanomistajaa sinänsä kiinnostaisikaan, Tuovinen toteaa.

Säätiö on ostamassa näinä päivinä Alavudelta toisenkin kohteen, noin 13,5 hehtaarin laajuisen metsätilan, johon kuuluu myös soisia alueita.

Suokeräys on ollut menestys

Luonnonperintösäätiön ja Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin yhteisessä suokeräyksessä on vajaan viiden vuoden aikana kerätty yli satatuhatta euroa. Keräysvaroilla on nyt ostettu 120 hehtaaria pohjalaissuota. Tämän vuoden puolella suojeluun haetut alueet ilmoitetaan mukaan Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaan, jossa valtio on sitoutunut suojelemaan omia maitaan saman määrän kuin yksityiset maanomistajat.

− Keräys Pohjanmaan soiden suojelemiseksi Luonnonperintösäätiön kautta on onnistunut upeasti, se on kaikista kampanjoistamme parhaiten menestynyt, sanoo Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Anneli Jussila.

Jussilan mukaan keräyksen eteneminen osoittaa kansalaisten − sekä pohjalaisten että muiden − vakaan tahdon turvata suoluonnon koskemattomuus. Keräys jatkuu edelleen ja uusia soita etsitään suojeluun Pohjanmaalta.