Luonnonperintösäätiö palauttaa uhanalaisia lajeja siirtoistutuksin

Yksityisellä lahjoitusrahalla metsiä suojeleva Luonnonperintösäätiö kokeilee uhanalaisen metsälajiston palauttamista Etelä-Suomen suojelualueille siirtoistutusten avulla. Kohderyhmänä ovat sellaiset lahopuissa esiintyvät sienet, jotka ovat aiemmin olleet yleisiä Etelä-Suomessa, mutta uhanalaistuneet metsien käsittelyn ja pirstoutumisen johdosta. Hanke toteutetaan yhteistyönä Helsingin yliopiston Metapopulaatiobiologian tutkimusryhmässä (Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikkö, http://www.helsinki.fi/science/metapop) toimivan akatemiatutkija Otso Ovaskaisen kanssa.

Etelä-Suomen heikon suojelutilanteen takia luonnontilaisia metsiä tarvitseva lajisto on taantunut voimakkaasti, eikä istutettavia lajeja enää esiinny Luonnonperintösäätiön metsien lähialueilla. "Suojelualueemme sisältävät erittäin hienoja aarniomaisia osia, mutta jos kaikkein uhanalaisin lajisto ei löydä metsiimme, suojelu ei ole niin tehokasta kuin se voisi olla", kertoo säätiön suojelujohtaja Anneli Jussila. "Siirtoistutus on yksi työkalu alkuperäisen metsäluonnon palauttamiseksi. Se voi kuitenkin toimia pitkällä aikavälillä vain jos onnistumme luomaan istutuskohteiden ympäristöön riittävän isoja ja monimuotoisia suojelualueita, joilla lajien kannat säilyvät istutuksen jälkeenkin".

Luonnonperintösäätiön hallitukseen kuuluvan Ovaskaisen tutkimusryhmä toteuttaa siirtoistutuskokeen Lohjalla sijaitsevassa Limbergin metsässä (http://www.luonnonperintosaatio.fi/suojelualueet/limberg) helatorstaina 21.5.2009. Istutettavat yksilöt on etsitty Etelä-Suomen parhaista jäljellä olevista luonnonmetsistä. "Olemme kasvattaneet itiöemistä otetuista näytteistä rihmastoa jota siirrämme lajeille sopiviin maapuihin", kertoo Ovaskainen. Kääpien elinkierto rihmastosta itiöemään on hidas, ja kokeen onnistuminen selviää lopullisesti vasta vuosien päästä. Tutkijoiden suunnitelmissa on kuitenkin seurata rihmaston kasvamista myös rungon sisällä DNA-menetelmien avulla. Kääväkkäiden siirtoistutuksista ei ole juurikaan aiempia kokemuksia, ja kokeella on mielenkiintoa myös perustutkimuksen kannalta. Lajiston palauttamisen mahdollisuuksien selvittämisen lisäksi tutkimus tuottaa tietoa uhanalaistumisen syistä.

Luonnonperintösäätiö ostaa suojelualueiksi sopivia metsiä Etelä- ja Keski-Suomesta. Säätiö rahoittaa ostonsa lahjoituksista ja testamenteista saamillaan varoilla, ja kaikille alueille haetaan lakisääteinen, pysyvä rauhoitus. Säätiön toiminta on voimakkaassa kasvussa, sen 18 suojelualueesta 8 on hankittu viimeisen kahden vuoden aikana. "Arvokkaita kohteita on tällä hetkellä myynnissä useampia, joten lahjoituksille on nyt tarvetta", kertoo Jussila.

Lisätiedot:

Akatemiatutkija Otso Ovaskainen, Helsingin yliopisto, otso.ovaskainen@helsinki.fi, 050-309 2795.

Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja Anneli Jussila, info@luonnonperintosaatio.fi, 040-586 3950.

Luonnonperintösäätiö: http://www.luonnonperintosaatio.fi


Liite. Limbergin metsään siirtoistutettavat kääpälajit. Uhanalaisuuden luokittelu IUCN-kriteerien mukaan: NT = silmälläpidettävä; VU = vaarantunut; EN = erittäin uhanalainen.

Amylocystis lapponica, pursukääpä (IUCN-luokka: VU)
Antrodia albobrunnea, riekonkääpä (NT)
Antrodia sitchensis, sitkankääpä (EN)
Antrodiella citrinella, sitruunakääpä (VU)
Fomitopsis rosea, rusokantokääpä (NT)
Oligoporus guttulatus, tippakääpä (NT)
Perenniporia subacida, korkkikerroskääpä (NT)
Rhodonia placenta, istukkakääpä (NT)
Skeletocutis stellae, välkkyludekääpä (VU)

Kuva: Mikko Hovila.

Mediatiedotteet