Luonnonperintösäätiö osti aivan vuoden 2017 lopulla kaksi aluetta suojeluun Satakunnasta. Toinen on Porolansuon palsta Harjavallassa ja toinen Majavapurojen metsä Ahlaisissa Porissa.

Porolansuon palstaan kuuluu avointa nevaa ja harjumuodostelma, joka kasvaa kaunista vanhaa sekametsää. Alue oli myytävänä tarjouskilpailussa, ja sen huomasivat netistä sekä Satakunnan luonnonsuojelupiiri että kirjailija Anni Kytömäki, jotka molemmat antoivat vinkin säätiölle.  Luonnonsuojelupiiri lisäksi tarjoutui rahoittamaan valtaosan kaupasta, minkä ansiosta säätiö onnistui täpärästi voittamaan tarjouskilpailun ja rauhoittamaan tämän 15 hehtaarin suuruisen alueen.

Kirjailija Anni Kytömäki kuvaa Porolansuon palstaa:

”Porolansuolla mieleeni painuivat ennen muuta suosaarekkeiden kolohaavat ja tuulenkaatokuuset sekä avara neva sääksenpesäpuineen. Paikalliset lintuharrastajat ovat jo vuosia seuranneet tekopesän elämää. Suon laidoille on taannoin kaivettu ojia, mutta ne eivät ole häivyttäneet metsän ja suon mosaiikkia: välillä kuljin kivennäismaaharjanteella ikivanhojen kelojen naristessa toisiaan vasten, välillä saappaiden alla tirskui rahkasammal.”

Säätiön ja Luonnonsuojeluliiton Satakunnan piirin monivuotinen yhteistyö johti jälleen hienoon lopputulokseen, ja maakunnan soidensuojeluverkosto täydentyi pienellä mutta tervetulleella laikulla. Porolansuon petäjät saavat edelleen tavoitella oksillaan aurinkoa – ehkä jonain päivänä niin vahvoina, että kalasääsket pystyvät rakentamaan pesänsä itsekin.

Myös Majavapuroiksi nimetty alue Ahlaisissa oli netissä metsätilat.fi-sivustolla myynnissä, sekin tarjouskilpailussa. Tämä noin 10 hehtaarin alue saanut kasvaa omassa rauhassaan viimeiset 40 vuotta, osa siitä paljon pitempäänkin. Myyjä oli tyytyväinen alueen suojeluratkaisusta – tässäkin tapauksessa säätiön tarjous nousi täpärästi korkeimmaksi.

Majavapuroihin kuuluu monikerroksista sekametsää suurine ylispuineen ja hieman tiheämpää vanhaa metsää, jota luonnehtivat suuret haavat; näiden välissä on umpeutuvia, viehättäviä metsäniittyjä ja nuoremman lehtimetsän alue. Alueen halki virtaa useita puroja ja maastoutuvia ojia.

Alue on eläinlajistoltaankin mielenkiintoinen. Liito-oravan jätöksiä löytyi tarkastuskäynnillä kolmesta eri paikasta – metsässä on mahdollisesti kolme erillistä liiturireviiriä. Lisäksi alueen eteläpuolen maisemaa on muuttanut euroopanmajava nostamalla veden metsään, minkä seurauksena on syntynyt runsaasti luonnon monimuotoisuudelle tärkeää lahopuuta. Alueella on myös majavapato ja pesäkeko.

KUVA: Anneli Jussila