Luonnonperintösäätiö suojelee kolme aluetta Pohjois-Karjalassa

Yövilkanpuron luonnonsuojelualue Juuassa

Loppusyksyn aikana säätiö on onnistunut ostamaan suojeluun kolme uutta aluetta Pohjois-Karjalassa. Säätiön hallussa olevien alueiden määrä maakunnassa näin nousee seitsemään. Alueiden etsinnässä ja kaupanteossa on ollut suuri apu paikallisista luonnonystävistä.

Uudet alueet ovat Ängelmä Juuassa, Yövilkanpuro Kolin lähellä Ahmovaaran kylässä ja Tikkapiilo Pielisen toisella puolella Vuonislahdessa. Ne suojellaan osana valtion Luontolahjani 100-vuotiaalle –kampanjaa, eli valtio suojelee omilla maillaan vastaavan hehtaarimäärän.

Ängelmä sijaitsee Juukajokivarressa ja liittyy suoraan kahteen toiseen suojelualueeseen, jotka turvaavat joen rehevän rantamaaston monimuotoisuutta. Ängelmään kuuluu kelojen koristama ojittamaton räme ja jokivarren alava korpi, jota kevättulvat huuhtovat. Palstan kasvillisuus on rehevää, erityisesti tulvametsässä, missä esiintyy myös alueelle nimensä antanutta keltaängelmää. Ängelmän suojelualue on neljän hehtaarin suuruinen, mutta se muodostaa viereisten palstojen kanssa noin kymmenen hehtaarin arvokkaan rauhoitetun kokonaisuuden.

Yövilkanpuro sijaitsee Kolin tuntumassa Ahmovaaran kylässä. Palstalla kasvaa vanhaa, yli 100-vuotiasta kuusikkoa itärinteessä. Palsta avautuu viuhkamaisesti kohti Savijärvenjokea, jonka rantaa kuuluu uuteen suojelualueeseen nelisensataa metriä. Yövilkanpuro on saanut nimensä alueen läpi solisevasta purosta, joka tulee palstalle pienenä vesiputouksena, sekä alueella runsaana esiintyvästä kauniista kämmekkäkasvista. Juuri tähän puroon ja metsän korkeaan ikään kiinnitti huomiota metsästä vinkin antanut Stora Ensolla metsäasiantuntijana ja puunostajana toimiva Samppa Väyrynen.

Yövilkanpurokin on neljän hehtaarin suuruinen, mutta rehevyytensä ja maastonmuotojensa ansiosta vaikuttaa kokoaan suuremmalta. Palstalla esiintyy useita eri luontotyyppejä: rehevä, runsaslahopuustoinen lehto, kangasmetsä, korpi, räme ja alhaalla joen rannassa eheä nevareunus. Metsässä on suuren petolinnun pesä. Alueen metsästä voi aistia myös kaskimenneisyyden, joka selittää maapohjan rehevyyttä: monin paikoin kasvaa näsiää, karjalanruusua, lehtomataraa, isoalvejuurta ja kaiheorvokkia. Kolin seudun erikoinen geologia vaikuttaa rehevyyttä lisäävästi.

Kolmas uusi alue, Tikkapiilo, on 18 hehtaarin suuruinen metsätila Vuonislahdessa Jauhiaisen itärannalla. Tikkapiilosta tuli Luonnonperintösäätiön itäisin suojelualue. Sen kauppaan lahjoitti merkittävän osan hinnasta lounaishämäläinen luonnonystävä. Alue on monipuolinen: komeaa mäntymetsää, tiheää kuusikkoa, isoja haapoja ja nuorta haavikkoa, avointa rantaluhtaa, pitkä koskematon rantaviiva, oma saari luhdan takana ja tilan kainalossa entisille pelloille kasvanutta, jo ikääntyvää koivikkoa, josta talkootoimin – lehtipuuta suosimalla – pyritään tekemään tikkojen paratiisi.

Myyjä, Iiris Horneij, oli ratkaisusta hyvillään: ”Tuntuu oikein hyvältä jättää äidin perintö luonnonsuojeluun. Paikka on kaunis ja siellä on hyvät olosuhteet kaikenlaisille eläimille. Ne luhatkin ovat hyviä pesintäpaikkoja vesilinnuille.”

Tikkapiilon luonnonsuojelualue Lieksassa

Lisätietoja:
Anneli Jussila, toiminnanjohtaja, Luonnonperintösäätiö
anneli.jussila@luonnonperintosaatio.fi
p. 040 5863950

Metsäkaupat