Uusi suojelualue syntyy Alavuden Töysään, mistä säätiö osti noin 30 hehtaarin metsän. Alue ulottuu neljässä kohdin neljän eri lammen rantaan, ja sen alkuperäinen nimi Lampila sopii myös suojelualueen nimeksi. Pitkät rantaviivat uudella suojelualueella on Pyörähäisen ja Haverin lammilla. Lammet ovat monien vesilintujen ja kurjen suosiossa pesimäalueina.

Lampilan metsä on harvinaisen kaunis ja eheä, kantoja ei näy missään, ja puusto on kaikkialla täyskorkeaa. Erityisesti maastonmuodot ja pienvesien runsaus lisäävät alueen monimuotoisuutta ja viehättävyyttä. Metsä kasvaa lähinnä havupuita, muutamassa kohdin entisillä niityillä myös leppää, koivua ja haapaa. Alueeseen sisältyy upeita jäkälän peittämiä kallioita ja niiden väliin jääviä soisia painanteita, joissa kanalinnut pitävät keväällä soidintaan. Pyörähäisen rantaan kallio laskee komeana jyrkänteenä.

Tärkeän lahopuun määrä ei ole tällä hetkellä Lampilassa kovin suuri, mutta luonto onneksi hoitaa sitä lisää lähivuosina. Olennaista on, että rehevä metsänpohja on ehjä ja metsän rakenne luonnonmukainen. Metsä oli edellisten omistajien vaalimana ja sitäkin ennen saanut kasvaa peitteisenä, ilman avohakkuita, ja viimeisten vuosikymmenten aikana sieltä on kerätty vain tuulenkaatoja. Nyt nekin saavat jäädä paikoilleen. Lampilan lumoa lisää myös se, että se sijaitsee harvinaisen hiljaisella, metsäisellä alueella kaukana suurista teistä ja taajamista.
Lampilan myivät säätiölle suoraan suojelutarkoitukseen sen omistajat, joiden omistukseen jäi tilan pihapiiri ja pienet pellot.