Luhdanniitty, Hollola

KARTTA: Luhdanniitty kartalla

Hollolasta Porvoonjoen yläjuoksulta, missä jokea nimitetään Luhdanjoeksi, Luonnonperintösäätiö osti kesällä 2019 neljästä palstasta muodostuvan alueen. Sen myi säätiölle Enskala Osakeyhtiö, jonka hallussa alue oli saanut olla kutakuinkin koskemattomana.

Marraskuussa 2019 Luhdanjoen rantojen suojelu sai lisätukea, kun perikunta myi Luonnonperintösäätiölle Luhdanniityn eteläpuolelta vielä yhden palstan, jossa on erityisen paljon haapaa, runsaasti lahopuuta ja selvästi enemmän töyräänpäällistä maaperää, jonne tulva ei ulotu. Luhdanjokivarren suojelualueiden helminauha sai ketjuunsa jälleen uuden vihreän helmen – ja Luhdanniityn yhteispinta-ala nousi yli kahdeksan hehtaarin.

Luhdanniitty sijaitsee pikkutien päässä vain runsaan kilometrin päässä säätiön aiemmin rauhoittamasta Luhtarannasta joen toisella puolella. Sen eteläpuolelle jää yksityinen suojelualue ja pohjoisessa muutaman kilometrin päässä on Luhdanjoen suurehko suojelualue lintutorneineen. Kun aiemmin suojeltu kahdeksan hehtaarin Luhtaranta lasketaan mukaan, Luonnonperintösäätiö on suojellut Porvoonjoen alkujuoksulla yli 16 hehtaaria.

Luhdanniitty sisältää luontotyyppinä arvokasta tulvaniittyä, joka tarjoaa mm. perhosille hyviä ravintokasveja. Taivaanvuohet mäkättävät rantojen yllä, metsäviklot räpsähtävät lentoon ja vesillä viivähtää lintuparvia. Osa pesii jokilaaksossa – Luhdanjoki on tärkeää vesilintualuetta.

Tiedetään, että näillä main on sijainnut vielä ajanlaskun alun tienoille sijainnut muinaisjärvi, jonka rantapenkoilta löytyy useita mesoliittisen kivikauden aikaisia asuinpaikkoja ja leirejä. Luonnollisista syistä kadonneen muinaisjärven hahmo on yhä havaittavissa maaston suurissa linjoissa, ja meanderoiva Luhdanjoki on sen vetinen muisto. Veden laskettua rantoja on laidunnettu ja niiltä on kerätty heinää.

Kuva: Anneli Jussila

Osta pala Luhdanniittyä!

Kuvagalleria