Limbergin kääväkkäistä

Tutkijat Jenni Hottola ja Dmitry Schigel istutustöissä keväällä 2009. KUVA: Otso Ovaskainen.

Luonnonperintösäätiö käynnisti vuonna 2009 yhdessä Helsingin yliopiston metapopulaatiobiologian tutkijoiden kanssa kokeilun lahopuissa esiintyvien uhanalaisten sienten palauttamiseksi siirtoistutusten avulla. Helsingin yliopiston tutkijoiden Jenni Hottolan ja Dmitry Schigelin kääpäistutukset Limbergin suojelualueella toukokuussa 2009 ovat onnistuneet hyvin. Syksyllä 2015 tutkija Reijo Penttilä löysi istutettujen kuusten lahorungoista yhteensä viisi istukaslajia. Parhaiten olivat onnistuneet silmälläpidettävän rusokantokäävän istutukset. Sen komeita itiöemiä löytyi kaikkiaan viideltä istutetulta kuusimaapuulta.

Yksittäisiä onnistuneita istutuksia löytyi erittäin uhanalaisesta sitkankäävästä, vaarantuneesta välkkyludekäävästä ja silmälläpidettävistä sitruunakäävästä sekä tippakäävästä. Sitkankääpää löytyi myös yhdeltä istuttamattomalta kuusimaapuulta, mikä viittaa siihen, että laji on pystynyt leviämään istutetulta puulta uudelle maapuulle.

Istutettujen lajien lisäksi Limbergin lahokuuset elättävät useita muita Punaisen kirjan lajeja. Runsaimpana niistä syksyllä 2015 esiintyi silmälläpidettävä punakarakääpä, jota löytyi peräti kymmeneltä kuusimaapuulta. Muita Punaisen kirjan lajeja Limbergin suojelualueella olivat vaarantunut kuusensitkokääpä sekä silmälläpidettävät lumokääpä, peikonnahka ja pohjanrypykkä. Muista kuusen indikaattorilajeista esimerkiksi ruostekääpä, aarnikääpä ja riukukääpä esiintyivät varsin runsaina.

Reijo Penttilä

Silmälläpidettävä rusokantokääpä (yllä) ja erittäin uhanalainen sitkankääpä (alla) ovat esimerkkejä harvinaisista kääpälajeista, jotka onnistuttiin istuttamaan Limbergin kuusimaapuihin. KUVAT: Reijo Penttilä.

Varsin runsaina Limbergissä esiintyivät myös vanhojen kuusimetsien indikaattorilajina käytetty ruostekääpä (yllä) ja usein ruostekäävän lahottamilta maapuilta löytyvä silmälläpidettävä punakarakääpä (alla). KUVAT: Reijo Penttilä.